Keskeistä – Mitä pitää tehdä kun omainen kuolee

• Kuoleman toteaminen: Lääkärin on virallisesti todettava kuolema. Jos kuolema tapahtuu kotona tai äkillisesti, soita hätänumeroon 112.
• Vainajan kuljetus: Hautaustoimisto järjestää vainajan kuljetuksen sairaalasta, hoivakodista, kotoa tai muusta paikasta kylmiöön.
• Hautajaisjärjestelyt: Hautaustoimisto sopii omaisten kanssa siunaustilaisuudesta, hautaustavasta ja hautapaikasta.
• Perunkirjoitus: Lain mukaan perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja sitä varten laaditaan perukirja.

Kuoleman jälkeen asioiden hoito

Kuoleman jälkeen ensimmäinen vaihe on lääkärin tekemä kuoleman toteaminen. Sen jälkeen on järjestettävä vainajan kuljetus sekä sovittava hautauspalveluista. Lisäksi tarvitaan viranomaisilmoituksia ja käytännön asioiden hoitoa, kuten pankkiasiat, vakuutukset ja perunkirjoitus.

Kun omainen kuolee, surun rinnalla alkaa käytännön vaihe, jossa vainajan asioita on hoidettava. Ensimmäinen viranomaisprosessi liittyy siihen, että hautaustoimisto saa tiedon kuolemasta ja huolehtii vainajan kuljetuksesta. Sen jälkeen on hyvä varata aika Armas Borg toimistolle, jossa suunnitellaan hautajaiset, joihin liittyvät siunaus, muistotilaisuus ja omaisten käytännön valmistelut.

Vasta hautajaisten jälkeen siirrytään taloudellisiin asioihin. Kuolinpesän osakkaiden tulee yhdessä huolehtia siitä, että laaditaan perukirja, joka kokoaa yhteen vainajan omaisuuden ja velat. Perunkirjoituksen yhteydessä voidaan tarvita tietoja esimerkiksi pankista, vakuutusyhtiöstä tai eläkelaitokselta, ja niitä omaiset voi hakea viranomaisilta.

Digi- ja väestötietovirasto kirjaa kuoleman väestötietojärjestelmään, ja sen kautta tieto välittyy eteenpäin eri tahoille. Hautaustoimisto voi myös neuvoa, mitä ilmoituksia tarvitaan heti ja mitkä asiat voidaan hoitaa myöhemmin.

Hautajaisten kustannukset vaihtelevat reilusta tuhannesta eurosta useisiin tuhansiin euroihin. Hautaustoimisto Armas Borgilla huolehdimme, että omaiset saavat kaikki kustannustiedot ja arviot etukäteen, jolloin yllätyksiä ei tule. Kustannuksiin voi vaikuttaa myös monilla eri valinnoilla. Arkkuja ja uurnia on eri hintaisia, ja muistotilaisuuden voi järjestää juuri halutessa laajuudessa. Jokainen perhe voi suunnitella hautauksen omien toiveidensa mukaisesti, ja hautaustoimisto huolehtii siitä, että vainaja saatetaan arvokkaasti.

Suomessa jokaisella on oikeus arvokkaaseen hautaukseen. Kun tiedät, mitä kuoleman jälkeen pitää tehdä, huomaat että vaikeatkin asiat voidaan hoitaa järjestelmällisesti, jolloin omaiset voivat keskittyä suruun ja muistoihin.

Taloudelliset asiat, kuten tilien käyttö ja laskujen maksaminen, hoidetaan kuolinpesän nimissä.

Kuoleman jälkeen asioiden hoito koostuu kahdesta osasta: hautausjärjestelyistä ja taloudellisista/viranomaisasioista. Hautaustoimisto Armas Borg, auttaa kaikissa hautaukseen liittyvissä järjestelyissä ja kuljemme omaisten rinnalla koko matkan ajan.

Kuoleman jälkeen hoidettavat asiat

Käytännön järjestelyt etenevät vaiheittain. Surun keskellä voi tuntua vaikealta hahmottaa, mitä kaikkea on tehtävä, mutta oikeassa järjestyksessä asiat sujuvat hallitusti.

Kuoleman jälkeen ensimmäiset toimet

• Lääkärin on todettava kuolema.
• Hautaustoimistoon otetaan yhteys vainajan kuljetuksen järjestämiseksi. Tämä kannattaa tehdä mahdollisimman pian, kun voimavarat siihen riittävät.  (jos esim tapaturma tai jos vainaja ei ole todettu kuolleeksi siinä paikassa missä on kuollut, niin poliisi tai vainajankuljetus hakee).
• Lähiomaisille tai muille kuolinpesän osakkaille välitetään tieto tilanteesta.

Kuoleman jälkeen hautajaisiin liittyvät asiat

• Hautaustoimisto auttaa siunaustilaisuuden kaikissa järjestelyissä.
• Sovitaan hautaustavasta (arkkuhautaus tai tuhkaus).
• Valitaan arkku ja mahdollinen uurna, sovitaan kuljetukset, valitaan kukat ja sovitaan siunauksen ohjelma ja aikataulu.
• Suunnitellaan muistotilaisuus, sisältäen tilavaraukset, tarjoilut ja muistotilaisuuden ohjelman.

Kuoleman jälkeen taloudelliset ja viranomaisasiat

• Pankki ja vakuutusyhtiöt saavat tiedon kuolemasta väestötietojärjestelmän kautta.
• Omaiset voivat hakea eläkettä, hautausavustusta tai muita etuuksia.
• Perunkirjoituksen yhteydessä laaditaan perukirja, joka kokoaa vainajan omaisuuden ja velat.

Kuolemasta ilmoittaminen: posti, pankki, vakuutusyhtiö, taloyhtiö ja työnantaja

Kun omaisen kuolema on rekisteröity Digi- ja väestötietoviraston kautta, tieto välittyy moniin viranomaisiin automaattisesti. Silti osa käytännön asioista jää omaisten hoidettavaksi. 

Tieto kuolemasta kirjataan Väestörekisterikeskuksen ylläpitämään väestötietojärjestelmään, josta se välittyy eteenpäin esimerkiksi pankkiin, Kelaan ja eläkelaitoksiin.

Mikäli henkilö on menehtynyt kotona tai ulkomailla, omaisten on tilanteesta riippuen tehtävä ilmoitus hätänumeroon tai muille viranomaisille sekä Digi- ja väestötietovirastoon (DVV).

• Pankki: Kuolinpesän tilit jäädytetään, ja niiden käyttö tapahtuu jatkossa vain kuolinpesän osakkaiden nimissä. Pankki tarvitsee usein virkatodistuksen ja myöhemmin perukirjan.
• Posti: Omaiset voivat tehdä postin edelleenlähetyksen kuolinpesän osoitteeseen. Tämä helpottaa laskujen ja virallisten kirjeiden saapumista.
• Vakuutusyhtiö: Kuolemantapauksesta on ilmoitettava vakuutusyhtiöön, jotta mahdolliset henkivakuutukset tai hautausavustukset voidaan maksaa.
• Taloyhtiö, isännöitsijä, vuokranantaja
• Työnantaja
• Kuolinilmoitus sanomalehdessä (ei välttämätön)

Näiden ilmoitusten tekeminen kuuluu kuoleman jälkeen hoidettaviin asioihin, ja hautaustoimisto voi neuvoa, mitä asiakirjoja tarvitaan.

Omainen voi ottaa pankkiin yhteyttä myös itse, sillä mitä aikaisemmin tieto kuolemasta saavuttaa pankin, sitä nopeammin omaisilla on mahdollisuus sopia vainajan pankkiasioista. Kun pankki saa virallisen tiedon, se sulkee vainajan verkkopalvelutunnukset, irtisanoo maksukortit ja poistaa tilien käyttöoikeudet muilta käyttäjiltä.

Jos vainajalla on ollut voimassa henkivakuutus, on tärkeää ilmoittaa kuolemasta vakuutusyhtiölle. Samoin postille kannattaa tehdä osoitteenmuutos tai edelleenlähetys, jotta kirjeet ja laskut ohjautuvat kuolinpesän hoitajalle.

Läheisten on hyvä muistaa ilmoittaa kuolemasta myös työnantajalle, taloyhtiön isännöitsijälle tai mahdolliselle vuokranantajalle. 

Lisäksi omaiset voivat halutessaan julkaista kuolinilmoituksen sanomalehdessä, jolloin tieto saadaan laajemmin yleiseen tietoon.

Kuoleman jälkeen virkatodistuksen tilaaminen ja jatkuvien maksujen lopettaminen

Ensimmäisiä asiakirjoja, joita omaisten kannattaa hankkia, on vainajan virkatodistus. Sen avulla voi todistaa osuutensa kuolinpesässä ja hoitaa asioita esimerkiksi pankissa. Virkatodistuksen saa joko vainajan seurakunnasta tai Digi- ja väestötietovirastosta (DVV).

Virkatodistuksen toimitus voi kestää viikoista jopa useisiin kuukausiin, joten sen tilaaminen heti kuoleman jälkeen helpottaa asioiden etenemistä. Virkatodistus voidaan toimittaa pankkiin joko sähköisesti tai henkilökohtaisesti konttorissa.

Samalla on hyvä käydä läpi vainajan mahdolliset jatkuvat menot. Puhelinliittymät, lehtitilaukset, jäsenyydet, suoratoistopalvelut, e-laskut ja muut maksut kannattaa perua mahdollisimman pian, jotta turhia kuluja ei synny.

Nykyään omaisilla on usein myös velvollisuus huolehtia vainajan sosiaalisen median tilien sulkemisesta. Palveluista riippuen sulkeminen edellyttää todistusta omaissuhteesta sekä kuolintodistusta. Menettely vaihtelee eri alustoilla, ja tarkemmat ohjeet löytyvät Suomi.fi-palvelusta.

Kun virkatodistus on tilattu, maksut peruttu ja vainajan digitaaliset tilit hoidettu, omaiset voivat keskittyä hautajaisten järjestämiseen yhdessä hautaustoimiston kanssa. Kun hautajaiset on järjestetty, seuraava tärkeä vaihe on perunkirjoitus, jossa laaditaan perukirja ja selvitetään vainajan omaisuus, velat sekä kuolinpesän osakkaat.

Kuoleman jälkeen muistilista

Kuoleman jälkeen muistilista auttaa omaisia jäsentämään, mitä kaikkea pitää tehdä. Tärkeimmät vaiheet ovat:

• kuoleman toteaminen lääkärin toimesta
• yhteydenotto hautaustoimistoon vainajan kuljetusta varten
• siunaustilaisuuden ja hautauksen sopiminen
• mahdollinen muistotilaisuuden järjestely tai sen tilaaminen 
• viranomaisilmoitukset ja asiakirjat
• pankki- ja vakuutusasiat
• perunkirjoitus

Kuka ilmoittaa kuolemasta omaisille kun läheinen kuolee?

Kun ihminen kuolee sairaalassa tai hoitolaitoksessa, henkilökunta ilmoittaa kuolemasta lähiomaisille. Jos kuolema tapahtuu kotona, lääkärin on todettava kuolema ja sen jälkeen tieto välittyy omaisille. Äkillisissä kuolemantapauksissa, kuten onnettomuudessa, poliisi ilmoittaa asiasta omaisille.

Mitä tehdään kuoleman jälkeen?

Käytännössä mitä tehdään kuoleman jälkeen riippuu siitä, missä kuolema tapahtuu. Kotona tapahtuneessa kuolemassa kutsutaan lääkäri toteamaan kuolema ja sen jälkeen hautaustoimisto huolehtii vainajan kuljetuksesta. Jos kuolee kotona niin soitetaan poliisille ja he tai vainajakuljetus vievät vainaja eteenpäin. Hoivakodeissa missä lääkäri on todennut kuoleman meidän kuljettajat hakee vainajan.  Hautaustoimiston kuljettajat eivät hae jos vainaja on kuollut kotona tai jos on ollut tapaturma.

Sairaalassa henkilöstö hoitaa viranomaisilmoitukset ja ohjaa omaisia hautaustoimistoon.

Mitä tehdä kun omainen kuolee?

Moni kysyy ensimmäiseksi: mitä tehdä kun omainen kuolee? Tärkeintä on ottaa yhteys hautaustoimistoon. 

Hautaustoimisto Armas Borg huolehtii vainajan kuljetuksesta, hautauspalvelun järjestämisestä ja neuvoo omaisia kaikissa käytännön asioissa.

Kun omainen kuolee – käytännön ja henkinen puoli

Kun omainen kuolee, käytännön asioiden lisäksi omaiset tarvitsevat aikaa surulle. Hautaustoimisto huolehtii järjestelyistä, jotta läheiset voivat keskittyä hyvästeihin ja muistamiseen.

Kun ihminen kuolee – mitä kuoleman jälkeen pitää tehdä?

Kun ihminen kuolee, ensimmäinen kysymys on aina: mitä kuoleman jälkeen pitää tehdä? Yhteenvetona:

• kuolema todetaan lääkärin toimesta
• tieto kuolemasta välitetään omaisille viranomaisten tai hoitohenkilökunnan kautta
• hautaustoimisto järjestää vainajan kuljetuksen ja hautauspalvelut
• omaiset huolehtivat yhdessä hautajaisjärjestelyistä, muistotilaisuudesta ja viranomaisasioista
• hautajaisten jälkeen yleensä alkaa taloudellisten asioiden selvittely kuten perunkirjoitus, mahdollinen testamentti ym

Läheisen kuolema – Mistä hakea tukea ja apua

Läheisen kuolema on aina suuri menetys, ja suru koskettaa jokaista eri tavalla. Alkuvaiheessa käytännön järjestelyt voivat viedä paljon voimia, mutta samalla on tärkeää huolehtia omasta jaksamisesta ja hakea apua silloin, kun sitä tarvitsee.

Apua on saatavilla monesta paikasta:

• Läheiset ja ystävät – keskustelu ja yhdessäolo voivat helpottaa surua.
• Seurakunta – papeilta ja diakoniatyöltä saa keskusteluapua sekä mahdollisuuden osallistua sururyhmiin.
• Kunnan kriisipalvelut ja terveydenhuolto – ammattilaisilta saa tukea, jos suru tuntuu ylivoimaiselta.
• Vertaistuki – monet järjestöt tarjoavat ryhmiä, joissa voi kohdata muita saman kokeneita.

On tärkeää muistaa, ettei surun kanssa tarvitse jäädä yksin. Hautaustoimisto Armas Borg huolehtii käytännön asioista, jotta omaiset voivat keskittyä siihen, mikä on merkityksellisintä: oman jaksamisen tukemiseen ja läheisen muiston kunnioittamiseen. Hautaustoimistollemme voi tulla käymään aukioloaikojen puitteissa milloin tahansa sekä niiden ulkopuolella myös ajanvarauksella. Mikäli voimavarat eivät riitä toimistolle tuloon, toteutamme myös kotikäyntejä. Varaamme sinulle ja asioiden käsittelyyn niin paljon aikaa kuin tarvitaan ja kuljemme rinnalla koko hautausjärjestelyiden ajan.

Miksi tietyt asiat on hoidettava mahdollisimman pian läheisen kuoleman jälkeen

Läheisen kuolema tulee usein yllättäen, ja surun keskellä voi tuntua raskaalta tarttua käytännön asioihin. Silti on olemassa toimia, jotka on hyvä hoitaa viipymättä. Syynä ei ole byrokratian kiire, vaan se, että omaiset saisivat mielenrauhaa ja turhat huolenaiheet vähenisivät.

Kun kuolema todetaan ja tieto siirtyy viranomaisille, estetään esimerkiksi turhat laskut ja pankkitunnusten väärinkäyttö. Myös hautausjärjestelyjen käynnistäminen antaa läheisille selkeän aikataulun ja luo turvaa epätietoisuuden tilalle.

Näin käytännön askelten hoitaminen heti alkuun helpottaa omaisten jaksamista ja antaa tilaa keskittyä siihen, mikä on tärkeintä: muistoihin ja surun käsittelyyn.

Kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta

Lain mukaan perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tämä tarkoittaa, että omaisten on laadittava perukirja, johon merkitään vainajan omaisuus, velat ja kuolinpesän osakkaat.

Kolmen kuukauden aikaraja voi tuntua tiukalta, mutta tarvittaessa verottajalta voidaan hakea lisäaikaa. Silti valmistelut kannattaa aloittaa ajoissa, sillä tarvittavien tietojen kerääminen esimerkiksi pankeista, vakuutusyhtiöistä ja eläkelaitoksista vie usein aikaa.

Perunkirjoitus on tärkeä paitsi lain velvoittamana, myös siksi että sen pohjalta määräytyy perintövero. Lisäksi sen avulla voidaan hoitaa vainajan taloudelliset asiat loppuun ja jatkaa kuolinpesän asioiden järjestelyä.

Surun keskellä hautaustoimisto Armas Borg tukena

Kuolema tuo aina mukanaan surua ja järjestelyjä. Armas Borg on omaisten tukena kaikissa vaiheissa – vainajan kuljetuksesta hautauksen järjestämiseen ja käytännön neuvontaan asti. Kun tiedät, että asiat hoidetaan arvokkaasti ja ammattitaidolla, voit itse keskittyä siihen, mikä on tärkeintä: läheisen muistelemiseen ja surun käsittelyyn.

Usein kysyttyä – Mitä pitää tehdä kun omainen kuolee

Mitä tehdä ensin kun läheinen tai omainen kuolee?

Kun läheinen tai omainen kuolee, ensimmäinen askel on soittaa hätänumeroon 112, jos kuolema tapahtuu kotona, äkillisesti tai epäselvissä olosuhteissa. Lääkäri tai viranomainen toteaa kuoleman ja kirjaa sen virallisesti. Usein vainajakuljetus tai poliisit vievät vainajan johonkin sairaalaan missä todetaan kuolema. Tämän jälkeen omaiset voivat ottaa yhteyttä hautaustoimistoon, (joka huolehtii vainajan kuljetuksesta,) hautajaisjärjestelyistä ja neuvoo kaikissa käytännön asioissa.

Saako töistä vapaata, jos läheinen kuolee?

Läheisen kuolema on peruste saada vapaata työstä. Työlainsäädäntö ei kuitenkaan määrittele tarkkaa vapaapäivien määrää, vaan käytäntö vaihtelee työehtosopimusten ja työnantajan ohjeiden mukaan. Useimmissa työehtosopimuksissa on sovittu, että työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaaseen esimerkiksi päivänä, jolloin hautajaiset järjestetään.

Lisäksi työnantaja voi myöntää palkatonta vapaata surun ja järjestelyjen hoitamista varten. Käytännössä omaisen kannattaa keskustella asiasta suoraan työnantajan tai esihenkilön kanssa mahdollisimman pian kuoleman jälkeen.

Meneekö vakuutusyhtiölle tieto kuolemasta?

Vakuutusyhtiö ei saa automaattisesti tietoa kuolemasta, vaikka tieto siirtyy väestötietojärjestelmästä esimerkiksi pankkeihin, Kelaan ja eläkelaitoksiin. Sen vuoksi omaisten täytyy itse ilmoittaa kuolemasta vakuutusyhtiölle.

Ilmoitus on tärkeä, jotta mahdolliset henkivakuutukset, hautausavustukset tai muut korvaukset voidaan maksaa. Vakuutusyhtiö tarvitsee yleensä virkatodistuksen tai kuolintodistuksen käsittelyä varten.

Saako vainajan pankkitunnuksia käyttää?

Vainajan pankkitunnuksia ei saa käyttää. Vainajan pankkitunnukset ja maksukortit lakkaavat olemasta voimassa heti, kun tieto kuolemasta on tullut pankille. Pankkitunnusten käyttäminen kuoleman jälkeen on lainvastaista, vaikka kyseessä olisi ollut puoliso tai läheinen.

Vainajan tiliasiat hoidetaan jatkossa kuolinpesän osakkaiden nimissä, ja siihen tarvitaan virkatodistus ja myöhemmin perukirja. Jos omaisilla on tarve maksaa laskuja vainajan tililtä ennen perunkirjoitusta, kannattaa olla suoraan yhteydessä pankkiin ja sopia käytännön järjestelyistä.

Kuka on vainajan lähiomainen?

Vainajan lähiomaisia ovat yleensä puoliso, lapset ja vanhemmat. Jos vainajalla ei ole puolisoa tai lapsia, lähiomaisiksi katsotaan muut lähimmät sukulaiset, kuten sisarukset. Lähiomaisuus voi vaihdella asiayhteydestä riippuen esimerkiksi lain, perinnön tai hautausjärjestelyjen osalta.