Perunkirjoitus ja perukirja

Mikä on perunkirjoitus, entä mikä on perukirja? Perunkirjoitus on lain määräämä toimitus, jossa selvitetään vainajan varat, velat ja kuolinpesän osakkaat. Perilliset ja testamentinsaajat muodostavat yhdessä kuolinpesän osakkaat, joilla on oikeus osallistua perunkirjoitukseen ja päätöksiin pesän omaisuudesta.

Toimituksessa laaditaan perukirja, joka on virallinen asiakirja sekä verotusta että kuolinpesän hallintoa varten.

Perunkirjoitus pitää tehdä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta, ellei verottajalta ole haettu lisäaikaa toimituksen järjestämiseen.

Perunkirjaan liitetään muun muassa virkatodistukset, sukuselvitykset, tiliotteet ja mahdolliset lainasopimukset ja muut tarvittavat asiakirjat, joilla varmistetaan, että vainajan varat ja velat on selvitetty oikein.

Jos kaikkia asiakirjoja ei ole heti saatavilla, niitä ei tarvitse toimittaa perunkirjoitukseen, kunhan tiedot voidaan myöhemmin täydentää verottajalle ennen määräajan päättymistä.

Perunkirjoituksessa käydään läpi kaikki vainajan taloudelliset asiat: pankkitilit, sijoitukset, kiinteistöt, velat ja muut varallisuuserät. Samalla vahvistetaan, ketkä kuuluvat kuolinpesään, eli keillä on oikeus osallistua päätöksiin ja perinnönjakoon.

Perukirjaan merkitään yhteyshenkilön nimi, johon viranomaiset ja verottaja voivat olla yhteydessä mahdollisissa lisäselvityksissä.

Perukirja toimitetaan Verohallinnolle, joka määrää sen perusteella perintöveron. Ilman perunkirjoitusta kuolinpesän asioita ei voi hoitaa eikä omaisuutta jakaa laillisesti. Perukirja toimii virallisena asiakirjana, joka on samalla kuolinpesän hallinnon perusta ja välttämätön ennen perinnönjakoa.

Perunkirjoitustilaisuus

Perunkirjoitustilaisuus on virallinen kokous, jossa käydään läpi kaikki vainajan varat, velat ja kuolinpesän osakkaat, ja laaditaan näiden tietojen pohjalta perukirja. Tilaisuudessa ovat paikalla kaikki kuolinpesän osakkaat sekä vähintään kaksi uskottua miestä, jotka todentavat ja allekirjoittavat asiakirjan.

Pesän ilmoittaja on henkilö, joka antaa perunkirjoituksessa tiedot vainajan varoista, veloista ja muista pesän asioista. Hän vastaa siitä, että perukirjaan merkityt tiedot ovat oikeat ja täydelliset.

Perunkirjoitustilaisuus voidaan pitää vainajan kotona, pankin tai lakitoimiston tiloissa, ja sen johtaa yleensä lakimies tai asianajaja, joka toimii samalla uskottuna miehenä. Tilaisuuden kesto riippuu pesän laajuudesta, mutta useimmiten se kestää muutamasta tunnista yhteen päivään.

Mitä tietoja perukirja sisältää?

Perunkirjoituksen lopputuloksena syntyvä perukirja on yksityiskohtainen luettelo, jossa eritellään kuolinpesän varat, eli vainajan varallisuus, velat sekä kuolinpesän osakkaat. 

Perukirja on luettelo vainajan varoista ja veloista

Perukirjaan merkitään pesän varat ja velat sellaisina kuin ne kuoleman tapahtuessa olivat. Ositus ja perinnönjako tehdään perunkirjoituksen jälkeen, kun vainajan varat ja velat on selvitetty ja perukirja on hyväksytty verottajalla. 

Perukirja on virallinen asiakirja, jonka on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

• Vainajan perustiedot (nimi, henkilötunnus, kuolinpäivä ja kotikunta)
• Kuolinpesän osakkaat ja mahdolliset testamentinsaajat
• Vainajan varat: pankkitilit, sijoitukset, arvopaperit, kiinteistöt, osakehuoneistot, kesämökit, ajoneuvot ja muu omaisuus
• Vainajan velat: lainat, luottokorttivelat ja muut sitoumukset
• Lesken varat ja velat, jos vainaja oli avioliitossa
• Hautajaiskulut ja muut kuolinpesään liittyvät kulut
• Perukirjasta tulee virallinen asiakirja, jota käytetään perintöverotuksen, omaisuudenjaon ja muiden kuolinpesän asioiden hoitamiseen.

Mitkä liitteet perukirjaan?

Perukirjaan on liitettävä asiakirjoja, jotka vahvistavat sen sisältämät tiedot. Tärkeimmät liitteet ovat:

• Virkatodistus ja sukuselvitys vainajasta, joista selviää hänen perhesuhteensa ja kuolinpesän osakkaat
• Mahdollinen testamentti tai avioehtosopimus, jos sellainen on olemassa
• Todistukset varallisuudesta, kuten pankin saldotodistukset, arvo-osuustilit, kiinteistöjen lainhuutotodistukset ja ajoneuvorekisteriotteet
• Velkatodistukset, esimerkiksi lainasopimukset ja saldotodistukset pankeista
• Mahdolliset vakuutustodistukset ja tiedot henkivakuutuksista
• Kuulutustodistukset tai asiakirjat perinnöstä luopumisesta, jos joku osakkaista luopuu perinnöstään

Nämä liitteet varmistavat, että perukirja on täydellinen ja Verohallinto voi käsitellä sen asianmukaisesti. Puutteelliset liitteet voivat johtaa viivästyksiin tai lisäselvityspyyntöihin.

Keitä ovat kuolinpesän osakkaat?

Kuolinpesään osallisia henkilöitä kutsutaan kuolinpesän osakkaiksi. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleisjälkisäädöksen saajat eli yleistestamentin saajat sekä eloonjäänyt puoliso eli leski. Kuolinpesää voi kuvailla sen osakkaiden väliseksi yhteenliittymäksi.

Lue tarkat määritelmät Minilexin artikkelista

Mitkä ovat lesken varat ja velat?

Perunkirjoituksessa selvitetään vainajan varojen lisäksi lesken varat ja velat. Tämä johtuu siitä, että avioliittolain mukaan puolisoiden varat ja velat lasketaan yhteen, kun arvioidaan avio-oikeuden alaista omaisuutta.

Kuolleen puolison varat ja velat merkitään perukirjaan, jotta voidaan selvittää lesken avio-oikeuden alainen omaisuus ja mahdollinen tasinkovelvollisuus.

Lesken varoihin merkitään esimerkiksi pankkitalletukset, kiinteistöt, osakkeet ja muu omaisuus, joka on hänen nimissään. Veloiksi kirjataan henkilökohtaiset lainat, luottokorttivelat ja muut sitoumukset. Näin muodostuu kokonaiskuva puolisoiden varallisuudesta ja siitä, miten omaisuus voidaan jakaa tai tasata perinnönjaossa.

On kuitenkin tärkeää huomata, että vaikka lesken varat ja velat kirjataan perukirjaan, hän ei ole velvollinen maksamaan vainajan velkoja. Perukirjan tehtävänä on antaa verottajalle ja osakkaille selkeä kuva pesän tilanteesta ja mahdollisesta tasinkovelvollisuudesta.

Perunkirjoitus tehdään kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta

Perunkirjoitus on lain mukaan toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tämä aikaraja on ehdoton, mutta mikäli perunkirjoituksen toimittamiseen tarvitaan lisäaikaa, sitä voit hakea Verohallinnolta ennen määräajan umpeutumista. Lisäaikaa voi saada, jos omaisilla on perusteltu syy viivästymiseen. Hakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen määräajan umpeutumista.

Vaikka kolme kuukautta saattaa tuntua pitkältä ajalta, käytännössä tarvittavien asiakirjojen kokoaminen vie usein viikkoja. Virkatodistukset, sukuselvitykset, pankki- ja vakuutustiedot sekä mahdolliset kiinteistö- ja osaketiedot on kerättävä ennen toimitusta.

Kuolleen henkilön asioita hoidetaan kuolinpesän nimissä, eivätkä omaiset saa käyttää vainajan tilejä tai omaisuutta ennen perunkirjoitusta.

Perunkirjoitus kannattaa siis aloittaa pian hautajaisten jälkeen, jotta kaikki tarvittava ehditään hoitaa ilman kiirettä. Hautaustoimisto Armas Borg osoittaa asiakkaalle perunkirjoituksiin erikoistuneen ja kokeneen asiantuntijan, joka hoitaa prosessin alusta loppuun asiantuntemuksella. Perunkirjoitukse

Perunkirjoitukseen voi hakea lisäaikaa

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos määräajassa ei ehditä kerätä kaikkia tarvittavia asiakirjoja tai järjestää toimitusta, omaiset voivat hakea lisäaikaa Verohallinnolta.

Lisäaikaa myönnetään, jos viivästymiselle on perusteltu syy, kuten virkatodistusten viipyminen, laaja tai monimutkainen kuolinpesä tai käytännön esteet omaisten kokoontumiselle. Hakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen alkuperäisen määräajan päättymistä.

Hakemuksen voi tehdä OmaVerossa tai kirjallisesti. Verohallinto antaa päätöksen, jossa ilmoitetaan uusi määräpäivä perunkirjoituksen toimittamiselle.

Lisäajan hakeminen on tärkeää, sillä jos perunkirjoitusta ei tehdä määräajassa eikä lisäaikaa ole haettu, Verohallinto voi määrätä myöhästymismaksuja tai arvioverotuksen, mikä voi johtaa omaisille epäedulliseen lopputulokseen.

Kutsu perunkirjoitukseen

Perunkirjoitukseen on kutsuttava kaikki kuolinpesän osakkaat sekä mahdolliset testamentin saajat. Kutsuminen on lain vaatimus, ja sen laiminlyönti voi johtaa siihen, että perukirja ei ole pätevä.

Pesän osakkaat ovat henkilöitä, joilla on laillinen oikeus osallistua kuolinpesän päätöksiin ja jotka merkitään perukirjaan perillisinä, leskenä tai testamentinsaajina.

Kutsu on toimitettava kirjallisesti, yleensä kirjeitse, ja se kannattaa lähettää hyvissä ajoin ennen tilaisuutta. Jos joku osakas ei pääse paikalle, toimitus voidaan silti pitää, kunhan kutsu on toimitettu asianmukaisesti.

Perunkirjoitukseen on lisäksi kutsuttava vähintään kaksi uskottua miestä, jotka toimivat todistajina ja allekirjoittavat perukirjan. Usein ammattilainen, kuten lakimies, toimii samalla myös uskottuna miehenä.

Mikä on uskotun miehen rooli perunkirjoituksessa?

Perunkirjoituksessa uskottu mies on henkilö, jonka tehtävä on varmistaa, että toimitus tehdään lain mukaisesti ja että perukirjaan merkitään oikeat tiedot vainajan varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista. Lain mukaan perunkirjoituksessa on oltava mukana vähintään kaksi uskottua miestä, jotka toimivat todistajina ja allekirjoittavat perukirjan.

Uskottu mies ei ratkaise riitoja eikä päätä omaisuuden jaosta, vaan hänen roolinsa on todentaa perukirjan paikkansapitävyys ja huolehtia siitä, että asiakirja on mahdollisimman luotettava. Käytännössä uskottuina miehinä toimivat usein lakimiehet, pankin edustajat tai muut asiantuntevat ja puolueettomat henkilöt, joihin omaiset voivat luottaa.

Kuka tekee perunkirjoituksen?

Perunkirjoituksen tekee yleensä lakimies, asianajaja tai muu asiantuntija, joka laatii perukirjan lain vaatimusten mukaisesti. Ammattilaisen käyttö on suositeltavaa etenkin silloin, kun kuolinpesä on suuri tai siihen liittyy monimutkaisia omaisuus- ja perintöasioita. 

Hautaustoimisto Armas Borgin käyttämät asiantuntijat ovat kaikki perunkirjoituksiin erikoistuneita juristeja, joilla on tehtävään vaadittava kokemus ja pätevyys. Näin varmistamme perunkirjan laadun ja oikeellisuuden.

Kuka järjestää perunkirjoituksen?

Lain mukaan kuitenkin perunkirjoituksen järjestämisestä vastaavat kuolinpesän osakkaat. Käytännössä joku osakkaista ottaa vetovastuun kutsujen lähettämisestä ja asiakirjojen hankkimisesta, mutta vastuu kuuluu kaikille yhdessä. Joskus järjestelyihin osallistuu useampi osakas, erityisesti silloin, kun työmäärä on suuri tai tarvitaan erikoisosaamista.

Tilaisuudessa on oltava mukana vähintään kaksi uskottua miestä, jotka todentavat ja allekirjoittavat perukirjan. Ammattilainen voi toimia sekä uskottuna miehenä että asiantuntijana, mikä helpottaa omaisten taakkaa.

Myös Hautaustoimisto Armas Borgin kautta voi sopia perunkirjoituksen järjestämisestä, sillä hautaustoimisto välittää luotettavan yhteistyökumppanin hoitamaan toimituksen.

Kuinka kauan perunkirjoitus kestää?

Perunkirjoituksen kesto riippuu kuolinpesän laajuudesta ja siitä, kuinka nopeasti tarvittavat tiedot saadaan kokoon. Itse perunkirjoituksen toimitustilaisuus kestää yleensä muutamasta tunnista yhteen päivään.

Kokonaisuudessaan prosessi voi kuitenkin viedä viikoista useisiin kuukausiin. Asiakirjojen tilaaminen viranomaisilta, pankista ja vakuutusyhtiöistä saattaa kestää pitkään, ja mitä monimutkaisempi vainajan taloudellinen tilanne on, sitä enemmän aikaa tarvitaan.

Kun kaikki tiedot on saatu koottua ja perunkirjoitustilaisuus on pidetty, laaditaan perukirja, joka toimitetaan verottajalle. Tämä on usein valmis muutaman viikon kuluessa toimituksesta.

Miten perunkirjoitus tehdään?

Perunkirjoitus etenee vaiheittain, ja sen lopputuloksena syntyy perukirja.

1. Asiakirjojen kerääminen
   – Omaiset hankkivat virkatodistuksen, sukuselvityksen ja tiedot vainajan varoista ja veloista (pankkitilit, kiinteistöt, vakuutukset, osakkeet).
2. Perunkirjoituksen järjestäminen
   – Yksi kuolinpesän osakkaista huolehtii, että kaikki osakkaat sekä mahdolliset testamentin saajat kutsutaan tilaisuuteen.
3. Perunkirjoitustilaisuus
   – Tilaisuuden aikana käydään läpi vainajan omaisuus ja velat. Paikalla on oltava vähintään kaksi uskottua miestä, jotka varmistavat toimituksen lainmukaisuuden.
4. Perukirjan laatiminen
   – Tilaisuuden perusteella laaditaan kirjallinen perukirja, johon merkitään kuolinpesän osakkaat, vainajan omaisuus ja velat sekä mahdolliset testamentit.
5. Perukirjan toimittaminen verottajalle
   – Valmis perukirja allekirjoitetaan ja toimitetaan Verohallinnolle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Sen perusteella verottaja määrää perintöverot.

Perunkirjoitus voidaan hoitaa itse, mutta ammattilaisen käyttäminen varmistaa, että kaikki lain vaatimat kohdat tulevat oikein.  Hautaustoimisto Armas Borgin valitut perunkirjoihin erikoistuneet asiantuntijat laativat perukirjan ja hoitavat prosessin alusta loppuun.

Mistä saa perunkirjoituskaavakkeita?

Virallisia perunkirjoituskaavakkeita ei ole olemassa yhtenäisenä lomakkeena, vaan perukirja laaditaan vapaamuotoisesti lain vaatimusten mukaan. Mallipohjia ja ohjeita perukirjan tekemiseen löytyy kuitenkin Verohallinnon verkkosivuilta, Suomi.fi-palvelusta sekä erilaisista lakipalveluista.

Koska perukirjan sisältö on tarkkaan säädelty, sen laatiminen pelkän kaavakkeen pohjalta voi olla haastavaa. Siksi moni kuolinpesä teettää perunkirjoituksen lakimiehellä, asianajajalla tai pankin perhepalveluissa. Myös Hautaustoimisto Armas Borg voi ohjata omaiset luotettavan yhteistyökumppanin puoleen, joka laatii perukirjan oikein ja lain edellyttämällä tavalla.

Mitä tapahtuu perunkirjoituksen jälkeen?

Kun perunkirjoitus on pidetty ja perukirja toimitettu Verohallinnolle, alkaa seuraava vaihe kuolinpesän asioiden hoidossa.

• Perintöverotus: Verottaja määrää perintöverot perukirjassa ilmoitettujen varojen ja velkojen perusteella. Jokainen kuolinpesän osakas saa oman verotuspäätöksensä.
• Kuolinpesän hallinto: Osakkaat jatkavat yhdessä kuolinpesän hallintoa. Tämä voi tarkoittaa laskujen maksamista, omaisuuden hoitoa ja muita käytännön järjestelyjä.
• Perinnönjako: Kun perintöverotus on valmistunut, osakkaat voivat sopia omaisuuden jakamisesta. Tämä voidaan tehdä sopimusjakona tai tarvittaessa tuomioistuimen kautta toimitusjakona.
• Kuolinpesän päättäminen: Kun omaisuus on jaettu ja velat maksettu, kuolinpesä lakkaa olemasta.

Perunkirjoitus on siis vasta alku kuolinpesän prosessissa, mutta sen avulla luodaan selkeä pohja kaikille myöhemmille toimille. Armas Borgin kautta omaiset voivat saada neuvoja siitä, miten eteneminen käytännössä tapahtuu ja mistä hakea tarvittaessa juridista apua.

Mihin perunkirjoitus lähetetään?

Perunkirjoitus eli perukirja toimitetaan Verohallinnolle vähintään kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta tai kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta ellei verottajalta ole haettu lisäaikaa.

Perukirjan voi:

• lähettää postitse Verohallintoon
• toimittaa sähköisesti OmaVero-palvelussa
• viedä henkilökohtaisesti verotoimistoon

Ajantasaiset ohjeet ja toimitusosoitteet löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta.

Mitä jos perunkirjoitusta ei ehdi tehdä ajoissa?

Perunkirjoitus on lain mukaan toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos toimitusta ei ehdi tehdä määräajassa, omaisten on haettava lisäaikaa Verohallinnolta. Hakemuksessa on kerrottava syy viivästymiselle, esimerkiksi puuttuvat asiakirjat, virkatodistusten hitaus tai monimutkainen pesän selvittely.

Jos perunkirjoitusta ei toimiteta eikä lisäaikaa haeta, Verohallinto voi määrätä myöhästymismaksuja tai arvioverotuksen, jossa perintöverot lasketaan ilman perukirjan tietoja. Tämä voi johtaa omaisten kannalta epäedullisiin veroihin.

Siksi on tärkeää aloittaa perunkirjoituksen valmistelu mahdollisimman pian ja hakea lisäaikaa heti, jos näyttää siltä, että määräaika ei riitä.

Mitä tehdä jos perunkirjoituksessa on virheitä tai erityistilanteita

Jos perunkirjoituksessa on virheitä, kuten väärin merkittyjä varoja, velkoja tai puuttuvia tietoja kuolinpesän osakkaista, ne voidaan yleensä korjata tekemällä täydennys- tai oikaisuperukirja. Tämä toimitetaan Verohallinnolle alkuperäisen perukirjan lisäksi.

Erityistilanteita voi syntyä esimerkiksi silloin, kun vainajalla on varallisuutta ulkomailla, tuntemattomia perillisiä tai epäselvyyksiä testamentin tulkinnassa. Tällöin kannattaa kääntyä lakimiehen tai asianajajan puoleen, jotta toimitus tehdään lainmukaisesti ja omaisten oikeudet turvataan.

Mikäli kyse on laajasta tai kiistanalaisesta kuolinpesästä, voidaan perunkirjoitus siirtää tuomioistuimen määräämälle pesänselvittäjälle, joka huolehtii toimituksesta puolueettomasti.

Mitä perunkirjoitus maksaa?

Perunkirjoituksen hinta vaihtelee sen mukaan, kuka sen tekee ja kuinka laaja kuolinpesä on. Jos omaiset laativat perukirjan itse, kustannukset rajoittuvat asiakirjojen hankintaan, kuten virkatodistuksiin ja sukuselvityksiin (yleensä muutamista kympeistä muutamaan sataan euroon).

Jos perunkirjoitus tilataan lakimieheltä, asianajajalta tai pankin perhepalveluista, hinta on tyypillisesti 500–1500 euroa. Mitä monimutkaisempi pesä (esimerkiksi paljon omaisuutta, velkoja tai kansainvälisiä omistuksia), sitä korkeammaksi hinta voi nousta.

Hautaustoimisto Armas Borgin kautta omaiset voivat sopia perunkirjoituksen järjestämisestä yhteistyökumppanin kanssa, jolloin hinta kerrotaan aina etukäteen ja palvelu hoidetaan lainmukaisesti ja luotettavasti. Hankittaessa perunkirjoitus Armas Borgin kautta asiakas saa myös alennetun hinnan asiantuntijoiden listahintaan nähden, mikä alentaa kustannuksia.

Usein kysyttyä perunkirjoituksesta 

Voiko perunkirjoituksen tehdä itse?

Kyllä, perunkirjoituksen voi tehdä itse, sillä laki ei edellytä ammattilaisen käyttöä. Tärkeintä on, että perukirja sisältää kaikki lain vaatimat tiedot: vainajan varat, velat, kuolinpesän osakkaat sekä kahden uskottuun miehen allekirjoitukset. Käytännössä perunkirjoituksen tekeminen omin voimin voi olla hankalaa, jos kuolinpesässä on paljon omaisuutta, velkoja tai epäselvyyksiä. Virheet voivat johtaa siihen, että Verohallinto ei hyväksy perukirjaa. Siksi monet omaiset kääntyvät lakimiehen, asianajajan tai pankin puoleen. Myös Hautaustoimisto Armas Borg voi auttaa järjestämään ammattilaisen hoitamaan perunkirjoituksen luotettavasti ja oikein.

Kenen vastuulla on perunkirjoitus?

Perunkirjoituksen järjestämisestä vastaavat kuolinpesän osakkaat, eli vainajan perilliset ja mahdollinen puoliso. Laki velvoittaa osakkaita huolehtimaan siitä, että perunkirjoitus toimitetaan määräajassa ja että perukirja laaditaan oikein. Käytännössä vastuu voi olla yhdellä osakkaalla, joka hoitaa kutsut, asiakirjat ja käytännön järjestelyt, mutta kaikki osakkaat vastaavat yhdessä siitä, että toimitus tulee hoidettua. Jos omaiset eivät itse pysty hoitamaan perunkirjoitusta, he voivat antaa tehtävän lakimiehelle, asianajajalle tai pankille.

Miksi perunkirjoitus on tärkeä?

Perunkirjoitus on sekä juridisesti että taloudellisesti merkittävä toimitus. Sen yhteydessä selvitetään virallisesti vainajan varat ja velat, ja samalla vahvistetaan kuolinpesän osakkaat, joilla on päätösvalta pesän asioista. Toimituksen tuloksena laaditaan perukirja, jonka perusteella verottaja määrää perintöverot. Perunkirjoitus luo myös pohjan perinnönjaolle ja kuolinpesän lopettamiselle. Ilman perunkirjoitusta omaisuuden jakaminen ei ole laillisesti mahdollista, eikä verottaja voi määrätä perintöveroa. Perunkirjoitus turvaa siis sekä omaisten oikeudet että vainajan asioiden asianmukaisen hoitamisen.

Mitä uskottu mies tekee perunkirjoituksessa?

Uskotun miehen tehtävänä on toimia todistajana ja varmistaa, että perunkirjoitus toimitetaan lain edellyttämällä tavalla. Hän tarkistaa, että kaikki vainajan varat, velat ja kuolinpesän osakkaat on merkitty oikein perukirjaan, ja että asiakirja on mahdollisimman täydellinen ja luotettava. Uskottu mies ei tee päätöksiä omaisuuden jaosta eikä ratkaise erimielisyyksiä, vaan hänen roolinsa on todentava. Hän allekirjoittaa perukirjan yhdessä muiden uskottujen miesten kanssa, jolloin asiakirja saa sen vaatiman oikeudellisen pätevyyden.

Mitä tehdä riitaisessa perunkirjoituksessa?

Jos perunkirjoitus on riitainen, on tärkeää viedä toimitus läpi lain mukaisesti ja siirtää omaisuudenjaon erimielisyydet myöhempään vaiheeseen. Tarvittaessa apua voi hakea lakimieheltä, ja jos osakkaat eivät pääse sopuun, tuomioistuin voi määrätä pesänselvittäjän hoitamaan toimituksen puolueettomasti. Asiantuntijan apu varmistaa, ettei perunkirjoitus viivästy.

Mitä jos vainaja on velkaantunut?

Jos vainajalla on velkoja, ne merkitään perukirjaan muiden varojen ja velkojen ohella. Velat maksetaan kuolinpesän varoista, eivätkä omaiset vastaa niistä henkilökohtaisesti, elleivät he ole olleet takaajina tai velan yhteisvastuullisina osapuolina. Jos varat eivät riitä kaikkien velkojen maksamiseen, kyseessä on varaton kuolinpesä, jolloin osa veloista jää maksamatta. Ennen kuin pesän tilanne on selvitetty, omaisten ei tule maksaa velkoja omista varoistaan.

Miten perintöverotus toimitetaan?

Perintöverotus perustuu perukirjaan, joka toimitetaan Verohallinnolle. Verottaja laskee perinnön arvon, vähentää velat ja lähettää jokaiselle kuolinpesän osakkaalle henkilökohtaisen perintöveropäätöksen.

Voivatko omaiset joutua maksamaan vainajan velkoja?

Omaiset eivät joudu maksamaan vainajan velkoja omista varoistaan. Velat maksetaan aina kuolinpesän varoista. Poikkeus on, jos omainen on ollut velassa takaajana tai yhteisvastuullisena velallisena – silloin hän vastaa myös omalla omaisuudellaan.

Tarvitaanko virkatodistus perunkirjoitusta varten?

Kyllä, virkatodistuksia tarvitaan ehdottomasti perunkirjoitusta varten. Niiden avulla selvitetään vainajan lakisääteiset perilliset ja varmistetaan, että kaikki osakkaat tulevat huomioiduiksi perunkirjoituksessa ja tulevassa perinnönjaossa. 

Mitä perukirjaan merkitään?

Perukirjaan kirjataan tiedot vainajan varoista ja veloista kuolinpäivän tilanteessa, kuolinpesän osakkaista eli perillisistä, lesken omaisuudesta sekä mahdollisista ennakkoperinnöistä ja testamentinsaajista. Lisäksi siihen merkitään perunkirjoituksen ajankohta ja paikka, vainajan henkilö- ja yhteystiedot sekä kahden uskottuun mieheen osallistuminen allekirjoituksen todistajina.

Mitä jos kuolinpesä on varaton?

Jos kuolinpesä on varaton, sen varat eivät riitä kattamaan vainajan velkoja. Tällöin velat jäävät maksamatta, eikä omaisten tarvitse maksaa niitä omista varoistaan. Kuolinpesä voidaan tarvittaessa hakea konkurssiin, jos velkojat sitä vaativat.

Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?

Kuolinpesän osakkaita ovat vainajan perilliset, mahdollinen puoliso, testamentinsaajat ja joskus myös valtio, jos muita perillisiä ei ole. Heillä kaikilla on oikeus osallistua kuolinpesän päätöksiin ja perunkirjoitukseen.

Kuolinpesän osakkaiden selvittäminen?

Kuolinpesän osakkaat selviävät virkatodistusten ja sukuselvitysten avulla, jotka tilataan vainajan seurakunnasta tai Digi- ja väestötietovirastosta (DVV). Näiden perusteella määritellään, ketkä ovat lain mukaan perillisiä ja kuuluvat kuolinpesään.

Ketkä perivät henkilön omaisuuden kuoleman jälkeen?

Henkilön omaisuuden perivät ensisijaisesti lapset ja puoliso. Jos lapsia ei ole, perintö siirtyy vanhemmille, sisaruksille tai heidän jälkeläisilleen. Mikäli perillisiä ei ole lainkaan eikä testamenttia ole tehty, omaisuus siirtyy valtiolle.